PostGIS pika-aloitus

PostGIS lisää spatiaaliset toiminallisuudet PostgreSQL-relaatiotietokantaan. Se laajentaa PostgreSQL:ää, jotta se pystyisi tallentamaan, kyselemään, ja manipuloimaan paikkatietoja. Tässä pika-aloituksessa käytämme ”PostgreSQL” kuvattaessa yleisiä tietokanta toimintoja, ja ”PostGIS” kuvattaessa spatiaalisia toiminnallisuuksia, jotka PostGIS tarjoaa.

Tässä Pika-aloitusnäytössä kuvataan, miten:

• Luo ja Kysele paikkatietokantaa komentoriviltä ja QGIS graafisen käyttöliittymän omaavasta client-ohjelmistosta.

• Hallitse tietoja ”pgAdmin”-client-ohjelmistosta.

Asiakas-palvelin-arkkitehtuuri

PostgreSQL, monien tietokantojen tapaan, toimii palvelimena asiakas-palvelin järjestelmässä. Asiakas tekee pyynnön palvelimelle ja saa takaisin vastauksen. Tämä mukailee tapaa, jolla Internet toimii - selaimesi on client-ohjelmisto ja palvelin lähettää takaisin verkkosivuston. PostgreSQL:n yhteydessä pyynnöt tehdään SQL-kielellä ja vastaus on yleensä tietokantataulukon muodossa.

Mikään ei estä asettamaan palvelinta olemasta samassa tietokoneessa kuin itse client-ohjelmisto. Näin voit käyttää PostgreSQL-ohjelmaa yksittäisessä koneessa. Client-ohjelmistosi muodostaa yhteyden palvelimeen sisäisen ”loopback”-verkkoyhteyden kautta, eikä se näy muille tietokoneille, ellet määritä sitä sellaiseksi.

Paikkatietoista tietokantaa käyttävän tietokannan luominen

Command-line clients run from within a Terminal Emulator window.

Start a Terminal Emulator (LXTerminal currently) from the Applications menu in the Accessories section. This gives you a Unix shell command prompt. Type:

psql -V

ja paina ENTER nähdäksesi PostgreSQL:n versionumero.

Yksittäinen PostgreSQL-palvelin mahdollistaa työskentelyn organisoimalla sen erillisiin tietokantoihin. Jokainen tietokanta on itsenäinen hallintojärjestelmä, jossa on omat taulukot, näkymät, käyttäjät ja niin edelleen. Muodostaessasi yhteyden PostgreSQL-palvelimeen, sinun on määritettävä tietokanta.

Voit saada luettelon tietokannoista palvelimella:

psql -l

komento. Sinun pitäisi nähdä useita tietokantoja, jotka ovat käytössä järjestelmässä joiden projektien toimesta. Luomme uuden kannan tämän pika-aloituksen kautta.

Vihje

Luettelo käyttää standardinomaisesti UNIX:ia - paina space-näppäintä päästäksesi seuraavalle sivulle,: KBD: ’ b ’ mennäksesi takaisin,: KBD: ’ q ’ lopettaaksesi, h löytääksesi apuja.

PostgreSQL antaa meille apuohjelman tietokantojen luomiseen, ’’ createdb ’’. Meidän on luotava tietokanta ennen kuin lisäämme PostGIS-laajennuksen. Tietokantaamme kutsumme nimellä ’’demo’’’. Komento on näin:

createdb demo

Vihje

Voit yleensä saada apuja ja lisätietoja komentorivityökalujen käyttämällä ’’–help’’ komentoa.

Jos nyt ajat komennon ’’psql -l’’ sinun pitäisi nähdä ’’demo’’-tietokanta listalla. Emme ole vielä lisänneet PostGIS laajennusta, mutta seuraavassa osiossa opit miten se tehdään.

Voit luoda PostGIS-tietokantoja käyttämällä SQL-kieltä. Ensin deletoimme tietokannan, jonka juuri loimme käyttäen dropdb-komentoa. Sitten käytä psql-komentoa saadaksesi SQL-komentorivisovelluksen auki:

dropdb demo
psql -d postgres

Tämä muodostaa yhteyden ydinjärjestelmän tietokantaan nimeltä ’’postgres’’. Nyt aja tarvittava SQL-komento luodaksesi uuden tietokannan:

postgres=# CREATE DATABASE demo;

Vaihda nyt yhteytesi postgres tietokannasta uuteen demo-tietokantaan. Tulevaisuudessa voit tehdä siihen suoraan yhteyden käyttämällä psql -d demo-komentoa, mutta siihen on myös näppärä tapa suoraan psql-komentoriviltä:

postgres=# \c demo

Vihje

Paina CTRL + C mikäli psql-prompt pysyy näkyvillä painettuasi Enter-näppäintä. Se tyhjentää syötteen ja aloittaa uudelleen. Se on luultavasti odottanut komennon sulkemiseen lainausmerkkiä, puolipistettä, tai jotain muuta merkkiä.

Nyt sinun pitäisi nähdä informatiivinen viesti ja komentorivityökaluun tulee näkymään, että olet nyt yhteydessä demo -tietokantaan.

Lisää seuraavaksi PostGIS-laajennus:

demo=# create extension postgis;

Voit varmistaa, että sinulla on nyt asennettuna PostGIS, suorittamalla seuraavan kyselyn:

demo=# SELECT postgis_version();

           postgis_version
---------------------------------------
 2.3 USE_GEOS=1 USE_PROJ=1 USE_STATS=1
(1 row)

PostGIS asentaa useita toimintoja, taulukon ja useita näkymiä

Voit listata tietokannan taulukot kirjoittamalla \dt. Sinun pitäisi nähdä jotain seuraavanlaista:

demo=# \dt
             List of relations
 Schema |       Name       | Type  | Owner
--------+------------------+-------+-------
 public | spatial_ref_sys  | table | user
(1 row)

PostGIS käyttää ’’spatial_ref_sys’’ taulukkoa eri koordinaattijärjestelmien välisiin muunnoksiin. ’’Spatial_ref_sys’’-taulukkoon on tallennettu tietoja valideista koordinaattijärjestelmistä, ja voimme käyttää SQL-kieltä vilkaistaaksemme tietoihin:

demo=# SELECT srid, auth_name, proj4text FROM spatial_ref_sys LIMIT 10;

 srid | auth_name |          proj4text
------+-----------+--------------------------------------
 3819 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=bessel +towgs...
 3821 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=aust_SA +no_d...
 3824 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=GRS80 +towgs8...
 3889 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=GRS80 +towgs8...
 3906 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=bessel +no_de...
 4001 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=airy +no_defs...
 4002 | EPSG      | +proj=longlat +a=6377340.189 +b=63...
 4003 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=aust_SA +no_d...
 4004 | EPSG      | +proj=longlat +ellps=bessel +no_de...
 4005 | EPSG      | +proj=longlat +a=6377492.018 +b=63...
(10 rows)

Tämä vahvistaa, että meillä on paikkatieotoja tukeva tietokanta.

Ottaessasi PostGIS-toiminnot käyttöösi tietokannassa huomaat tämän taulukon lisäksi useita muita näkymiä.

Kirjoita \dv, jos haluat luetella tietokannan näkymät. Sinun pitäisi nähdä jotain seuraavanlaista:

demo=# \dv
                                                                List of relations
 Schema |       Name        | Type |  Owner
--------+-------------------+------+----------
 public | geography_columns | view | postgres
 public | geometry_columns  | view | postgres
 public | raster_columns    | view | postgres
 public | raster_overviews  | view | postgres
(4 rows)

PostGIS tukee useita paikkatietotyyppejä:

geometry on tietotyyppi, joka tallentaa vektoritietoja piirrettynä litteälle tasopinnalle

geography - on tietotyyppi, joka tallentaa vektoritietoja piirrettynä pallopinnalle (maantieteelliset koordinaatit)

’rasteri’ - on tietotyyppi, joka tallentaa dataa n-ulotteisena matriisina, jossa kukin sijainti (pikseli) edustaa

tiettyä aluetta maastossa, ja kullakin kaistalla (ulottuvuudella) on arvo kutakin pikseliä varten.

Näkymät ’’geometry_columns ’’, ’’geography_columns’’ ja ’’ raster_columns’’ kertovat PostGISille, mitkä taulukot omaavat paikkatietonsa PostGIS-geometry-, -geography- ja rasteri-sarakkeessa.

Ylikatsaukset ovat alemman tarkkuuden taulukkoja rasteritiedoille. raster_overviews listaa tällaiset taulukot sekä niiden rasterisarakkeet ja taulukot, joille yleiskatsaukset on tehty. Rasteri-yleiskatsaustaulukoita käyttävät työkalut, kuten QGIS, tarjotakseen alemman resoluution näkymiä rasteritietoihin nopeampaa aineistojen lataamista varten.

PostGISin geometry-tyyppi on ensimmäinen ja edelleen suosituin sekä käytetyin tyyppi PostGIS-käyttäjien keskuudessa. Keskitymmekin tähän tyyppiin.

Creating a Spatial Table using SQL

Nyt meillä on spatiaalinen tietokanta, jonka avulla voimme tehdä paikkatietoa sisältäviä tietokantatauluja.

Ensin luodaan tavallinen tietokantataulu, johon tallennetaan tietoja kaupungeista. Tässä taulukossa on kolme kenttää: yksi kaupungit yksilöivälle numeeriselle ID-tunnukselle, yksi kaupunkien nimille ja yksi geometria-sarakkeelle:

demo=# CREATE TABLE cities ( id int4 primary key, name varchar(50), geom geometry(POINT,4326) );

Conventionally this geometry column is named geom (the older PostGIS convention was the_geom). This tells PostGIS what kind of geometry each feature has (points, lines, polygons etc), how many dimensions (in this case 2, if it had 3 or 4 dimensions we would use POINTZ, POINTM, or POINTZM), and the spatial reference system. We used EPSG:4326 coordinates for our cities.

Tarkistaessasi nyt kaupungeista tehdyn tietokantataulun sinun pitäisi nähdä uusi sarake ja nähdä myös, että taulukossa ei tällä hetkellä ole rivejä.

demo=# SELECT * from cities;
 id | name | geom
----+------+----------
(0 rows)

Jos haluat lisätä rivejä tauluun, käytämme joitain SQL-lauseita. Jos haluat saada geometria-tietoja geometria-sarakkeeseen, käytämme PostGISin ST_GeomFromText-funktiota muuntaaksemme geometriatiedon tekstimuotoisesta tiedosta, mikä antaa myös koordinaattijärjestelmän tiedot referenssi id:n kautta:

demo=# INSERT INTO cities (id, geom, name) VALUES (1,ST_GeomFromText('POINT(-0.1257 51.508)',4326),'London, England');
demo=# INSERT INTO cities (id, geom, name) VALUES (2,ST_GeomFromText('POINT(-81.233 42.983)',4326),'London, Ontario');
demo=# INSERT INTO cities (id, geom, name) VALUES (3,ST_GeomFromText('POINT(27.91162491 -33.01529)',4326),'East London,SA');

Vihje

Käytä nuolinäppäimiä käyttääksese komentoja uudelleen ja editoidaksesi niitä.

Kuten näette, toimista tulee verrattain hankalia nopeasti. PostGIS-tauluihin saa onneksi tietoja myös muilla tavoilla, jotka, jotka ovat paljon helpompaa. Mutta nyt meillä on kuitenkin kolme kaupunkia tietokannassamme, ja voimme aloittaa työskentelyn niillä.

Yksinkertaiset kyselyt

Kaikkia tavallisia SQL-operaatioita voidaan käyttää valitsemaan tietoja PostGIS-taulukosta:

demo=# SELECT * FROM cities;
 id |      name       |                      geom
----+-----------------+----------------------------------------------------
  1 | London, England | 0101000020E6100000BBB88D06F016C0BF1B2FDD2406C14940
  2 | London, Ontario | 0101000020E6100000F4FDD478E94E54C0E7FBA9F1D27D4540
  3 | East London,SA  | 0101000020E610000040AB064060E93B4059FAD005F58140C0
(3 rows)

Tämä antaa meille koodatun heksadesimaaliversion koordinaateista, ei niin hyödyllinen ihmisille.

Jos haluat tarkastella uudelleen geometrioitasi WKT-muodossa, voit käyttää funktioita ST_AsText (geom) tai ST_AsEwkt (geom). Voit myös käyttää ST_X (geom), ST_Y (geom) saadaksesi koordinaatit numeerisessa muodossa:

demo=# SELECT id, ST_AsText(geom), ST_AsEwkt(geom), ST_X(geom), ST_Y(geom) FROM cities;
 id |          st_astext           |               st_asewkt                |    st_x     |   st_y
----+------------------------------+----------------------------------------+-------------+-----------
  1 | POINT(-0.1257 51.508)        | SRID=4326;POINT(-0.1257 51.508)        |     -0.1257 |    51.508
  2 | POINT(-81.233 42.983)        | SRID=4326;POINT(-81.233 42.983)        |     -81.233 |    42.983
  3 | POINT(27.91162491 -33.01529) | SRID=4326;POINT(27.91162491 -33.01529) | 27.91162491 | -33.01529
(3 rows)

Paikkatietokyselyt

PostGIS adds many functions with spatial functionality to PostgreSQL. We’ve already seen ST_GeomFromText which converts WKT to geometry. Most of them start with ST (for spatial type) and are listed in a section of the PostGIS documentation. We’ll now use one to answer a practical question - how far are these three Londons away from each other, in metres, assuming a spherical earth?

demo=# SELECT p1.name,p2.name,ST_DistanceSphere(p1.geom,p2.geom) FROM cities AS p1, cities AS p2 WHERE p1.id > p2.id;
      name       |      name       | st_distancesphere
-----------------+-----------------+--------------------
 London, Ontario | London, England |   5875766.85191657
 East London,SA  | London, England |   9789646.96784908
 East London,SA  | London, Ontario |   13892160.9525778
 (3 rows)

This gives us the distance, in metres, between each pair of cities. Notice how the ’WHERE’ part of the line stops us getting back distances of a city to itself (which will all be zero) or the reverse distances to the ones in the table above (London, England to London, Ontario is the same distance as London, Ontario to London, England). Try it without the ’WHERE’ part and see what happens.

We can also compute the distance using a spheroid by using a different function and specifying the spheroid name, semi-major axis and inverse flattening parameters:

demo=# SELECT p1.name,p2.name,ST_DistanceSpheroid(
        p1.geom,p2.geom, 'SPHEROID["GRS_1980",6378137,298.257222]'
        )
       FROM cities AS p1, cities AS p2 WHERE p1.id > p2.id;
      name       |      name       | st_distancespheroid
-----------------+-----------------+----------------------
 London, Ontario | London, England |     5892413.63776489
 East London,SA  | London, England |     9756842.65711931
 East London,SA  | London, Ontario |     13884149.4140698
(3 rows)

Voit lopettaa PostgreSQL-komentorivin kirjoittamalla:

\q

Olet nyt takaisin järjestelmäkonsoliin:

user@osgeolive:~$

Kartoitus

To produce a map from PostGIS data, you need a client that can get at the data. Most of the open source desktop GIS programs can do this - QGIS, gvSIG, uDig for example. Now we’ll show you how to make a map from QGIS.

Start QGIS from the Desktop GIS menu and choose Add PostGIS layers from the layer menu. The parameters for connecting to the Natural Earth data in PostGIS are already defined in the Connections drop-down menu. You can define new server connections here, and store the settings for easy recall. Click on Connections drop down menu and choose Natural Earth. Hit Edit if you want to see what those parameters are for Natural Earth, or just hit Connect to continue:

Saat nyt listan spatiaalisista tauluista tietokannassa:

Choose the ne_10m_lakes table and hit Add at the bottom (not Load at the top - that loads database connection parameters), and it should be loaded into QGIS:

You should now see a map of the lakes. QGIS doesn’t know they are lakes, so might not colour them blue for you - use the QGIS documentation to work out how to change this. Zoom in to a famous group of lakes in Canada.

Paikkatietojen tuominen tietokantaan

Most of the OSGeo desktop tools have functions for importing spatial data from other formats (f.e. ESRI Shape) into the database. Again we’ll use QGIS to show this.

Importing shapefiles to QGIS can be done via the handy QGIS Database Manager. You find the manager in the menu. Go to Database -> DB Manager.

Deploys the Postgis item, then the NaturalEarth item. It will then connect to the Natural Earth database. Leave the password blank if it asks. In the public item, there is the list of the layers provided by the database. You’ll see the main manager window. On the left you can select tables from the database and use the tabs on the right find out about them. The Preview tab will show you a little map.

We will now use the DB Manager to import a shapefile into the database. We’ll use the North Carolina sudden infant death syndrome (SIDS) data that is included with one of the R statistics package add-ons.

From the Table menu choose the Import layer/file option. Hit the ... button and browse to the sids.shp shapefile in the R directory. (located in /home/user/data/vector/R/shapes):

Jätä kaikki muu kuin se on ja paina Load

Let the Coordinate Reference System Selector default to (WGS 84 EPSG:4326) and hit OK. The shapefile should be imported into PostGIS with no errors. Close the DB Manager and get back to the main QGIS window.

Now load the SIDS data into the map using the ’Add PostGIS Layer’ option. With a bit of rearranging of the layers and some colouring, you should be able to produce a choropleth map of the sudden infant death syndrome counts (sid74 or sid79 fields) in North Carolina:

Varoitus

Depending on the version of OSGeoLive you are using (ISO or VMDK), you will not find the same clients available. pgAdmin is the official client for PostgreSQL, however, for technical reasons, it can’t do in the ISO, so it is only available in the VMDK version. The ISO version has the phpPgAdmin client which offers the same core functionality.

Get to know phpPgAdmin (ISO & VMDK)

In both versions, you can use the graphical database client phpPgAdmin.

phpPgAdmin lets you use SQL to manipulate your data tables. You can find and launch phpPgAdmin from the Databases folder, existing on the OSGeoLive Desktop.

Here, you have the option of creating a new connection to a PostgreSQL server, or connecting to an existing server. The red ”X” on the PostgreSQL server denotes that you haven’t been yet connected. Click on it then enter the user name user and the master password user.

After connection established, you can see the list of the databases already existing in the system.

At this point you are able only to see the existing databases on the system. You can connect, by clicking, on plus sign at the left of the name of a database. Do it for the natural_earth2 database.

You can see now that there is only one schema in this database called public. Click on the plus at left of Tables to expand it, you can see all the tables contained within this schema.

Executing a SQL query from phpPgAdmin (ISO & VMDK)

phpPgAdmin offers the capability of executing queries to a relational database.

To perform a query on the database, click back on the natural_earth2 database then press the SQL button from the main toolbar (the one at the left with the database symbol).

We are going to find the rate of the SIDS over the births for the 1974 for each city. Furthermore we are going to sort the result, based on the computed rate. To do that, we need to perform the following query (submit it on the text editor of the SQL Window):

select name, 1000*sid74/bir74 as rate from sids order by rate;

Afterwards, you should press the Execute button.

Get to know pgAdmin (VMDK only)

You can use the graphical database client pgAdmin from the Databases menu to query and modify your database non-spatially. This is the official client for PostgreSQL.

pgAdmin lets you use SQL to manipulate your data tables. You can find and launch pgAdmin from the Databases folder, existing on the OSGeoLive Desktop.

Enter the master password user.

Here, you have the option of creating a new connection to a PostgreSQL server, or connecting to an existing server. In this case, we are going to connect to the predefined localhost server.

After connection established, you can see the list of the databases already existing in the system.

The red ”X” on the image of most of the databases, denotes that you haven’t been yet connected to any of them (you are connected only to the default postgres database). At this point you are able only to see the existing databases on the system. You can connect, by double clicking, on the name of a database. Do it for the natural_earth2 database.

You can see now that the red X disappeared and a ”>” appeared on the left. By pressing it a tree is going to appear, displaying the contents of the database.

Navigate at the schemas subtree, expand it. Afterwards expand the public schema. By navigating and expanding the Tables, you can see all the tables contained within this schema.

Executing a SQL query from pgAdmin (VMDK only)

pgAdmin, offers the capability of executing queries to a relational database.

To perform a query on the database, you have to press the Query Tool button from the main toolbar (the one at the left with the database symbol).

We are going to find the rate of the SIDS over the births for the 1974 for each city. Furthermore we are going to sort the result, based on the computed rate. To do that, we need to perform the following query (submit it on the text editor of the SQL Window):

select name, 1000*sid74/bir74 as rate from sids order by rate;

Afterwards, you should press the arrow button, pointing to the right (Execute).

Get to know Foreign Data Wrappers (FDW)

From you database you can access remote objects like tables from other PostgreSQL databases or connect to remote databases like Oracle, MySQL, MS SQL or CouchDB. You also can connect via ODBC, connect to CSV, Geospatial Data and even to twitter.

You find a list of different FDW at:

https://wiki.postgresql.org/wiki/Foreign_data_wrappers

Let’s see how it works! The easiest way is to connect to a different PostgreSQL database.

Here are the steps:

First load the extension for the Foreign Data Wrapper that you want to use. For a connection to a different PostgreSQL database you need postgres_fdw

CREATE EXTENSION postgres_fdw;

Create a foreign Server that tells you where to find the data source that you want to connect

CREATE SERVER fdw_pg_server_osm_local
 FOREIGN DATA WRAPPER postgres_fdw
 OPTIONS (host '127.0.0.1', port '5432', dbname 'osm_local');

Define the user that should be used when you connect to the foreign server

CREATE USER MAPPING FOR user
      SERVER fdw_pg_server_osm_local
      OPTIONS (user 'user', password 'user');

Now you can create a foreign table.

IMPORT FOREIGN SCHEMA public
  LIMIT TO (planet_osm_polygon, planet_osm_point) -- or EXCEPT
  FROM SERVER fdw_pg_server_osm_local
  INTO public;

Find new tables in your database and have a look at the data from a foreign table.

Select * from planet_osm_polygon limit 10;

Connect to a remote OGR data source via ogr_fdw

The extension ogr_fdw allows connection too several geodata formats like KML, GeoPackage, WFS, GeoJSON, GPX, GML and more.

Read more about ogr_fdw:

• Repository: https://github.com/pramsey/pgsql-ogr-fdw

• New and improved: http://blog.cleverelephant.ca/2016/04/ogr-fdw-update.html

Install the extension ogr_fdw in your database.

On the database prompt type:

CREATE EXTENSION ogr_fdw;

Inspect which formats are supported:

Open a terminal and search for ogr_fdw_info:

locate ogr_fdw_info
/usr/lib/postgresql/10/bin/ogr_fdw_info -f

Results might look like these:

Supported Formats:
 -> "OGR_GRASS" (readonly)
 -> "PCIDSK" (read/write)
 -> "netCDF" (read/write)
 -> "JP2OpenJPEG" (readonly)
 -> "PDF" (read/write)
 -> "MBTiles" (read/write)
 -> "EEDA" (readonly)
 -> "ESRI Shapefile" (read/write)
 -> "MapInfo File" (read/write)
 .... many more

Create a FDW to a WFS

Start Geoserver via Geospatial ‣ Web Services ‣ GeoServer ‣ Start GeoServer.

• Open GeoServer http://localhost:8082/geoserver/web/

• GeoServer WFS GetCapabilities http://localhost:8082/geoserver/ows?service=wfs&version=2.0.0&request=GetCapabilities

• GeoServer WFS DescribeFeatureType for topp:states http://localhost:8082/geoserver/ows?service=wfs&version=2.0.0&request=DescribeFeatureType&typename=topp:states

• GeoServer WFS GetFeature topp:states http://localhost:8082/geoserver/ows?service=wfs&version=2.0.0&request=GetFeature&typename=topp:states

Create a foreign server that refers to the WFS that you want to connect

CREATE SERVER fdw_ogr_server_wfs
FOREIGN DATA WRAPPER ogr_fdw
OPTIONS ( datasource 'WFS:http://localhost:8082/geoserver/ows', format 'WFS' );

Import all WFS feature_types as foreign tables with one command.

After the import you will see several new foreign tables in your schema.

IMPORT FOREIGN SCHEMA ogr_all
FROM SERVER fdw_ogr_server_wfs
   INTO public;

Inspect the foreign data table topp_states:

SELECT * FROM topp_states WHERE state_name = 'Minnesota';

Kokeiltavaa

Seuraavassa on joitakin muita haasteita, joita voit kokeilla:

• Kokeile joitain enemmän tilatoimintoja, kuten``st_buffer(geom)``, st_transform(geom,25831), st_x(geom) - löydät täydelliset ohjeet osoitteesta http://postgis.net/documentation/

• Export your tables to shapefiles with pgsql2shp on the command line.

• Try ogr2ogr on the command line to import/export data to your database.

• Try to import data with shp2pgsql on the command line to your database.

• Yritä tehdä tienreititys käyttämällä pgRouting.

Mitä seuraavaksi?

This is only the first step on the road to using PostGIS. There is a lot more functionality you can try.

• PostGIS-projektin koti - http://postgis.net

• PostGIS-dokumentaatio - http://postgis.net/documentation/